Historiikki

Rautionmäen metsästysseura perustettiin 1959 ja jäseniä ensimmäisenä vuonna oli n. 30 urhoollista metsästäjää. Perustettaessaan se oli ensimmäisen laatuaan Sumiaisissa. Ensimmäinen toimintavuosi kului maita vuokratessa ja niitä olikin vuoden lopussa saatu kasaan reilu 2000 ha.

Riistamarssi kuului myös ensimmäisen vuoden suunnitelmiin mutta sateen takia silloiset urhot jäivät sisätiloihin.

Vanhoista pöytäkirjoista voi lukea kuinka alkuvaiheessa kanalintujen ja varsinkin oravanmetsästys on ollut pääasiallista harrastusta. Joinakin vuosina on jotkut onnistuneet saamaan toista sataa oravaa talven aikana.

60-luvun lopulla tekninen kehitys aiheutti huolestumista ja seura päätti kieltää kiikaritähtäinten käytön lintujahdista. Ensin vierasmetsästäjiltä tietenkin mutta jo seuraavana vuonna jo jäseniltäkin. Liekö kannat kääntyneet nousuun mutta kielto jäi lyhyt aikaiseksi.

Salametsäsästys lienee ollut jonkinlainen harmi sillä erään vuoden pienpetokilpailussa salametsästäjän edesvastuuseen saattamisesta on saanut 100 pistettä.

70-luvulla hirvenmetsästys alkoi pikkuhiljaa tulla toimintaan mukaan. Hirviluvista käytiin tiukkaa vääntöä rhy:n sisällä ja sitten kun rautionmäelläkin ensimmäinen hirvi kaadettiin oli se jonkinmoinen merkkitapaus. Hirvikanta kasvoi kokoajan ja 80-luvun loppupuolella kaatolupien määrä oli suurimmillaam. n.30 kpl:een tasolla. myös hirviporukan jäsenmäärä oli silloin n. 25 metsästäjää.

Lahtivaja on ollut lähes aina Väliaholla. Ensin vanhassa ladossa ja nyttemmin nykyaikaisessa "teurastamossa" 2000-luvun alussa hirviporukka rakensi talkoilla ensin ison kodan taukopaikaksi ja heti perään alkoi lahtivajan teko. Kylmiö ja puhtaat ja valoisat lihankäsittelytilat tekevät reurastuspuuhista mielekkäämpiä.

Alkuvaiheessa hirvijahti oli miesajolla tapahtuvaa mutta pikkuhiljaa koirien käyttö alkoi lisääntyä. Liimataisen Jaakon sekarotuinen Roope lienee ollut ensimmäinen koira jonka avulla hirviä kaadettiin. Maukosen Heikin Jannu oli jo täysverinen hirvikoira. Samoin Väisäsen Eeron Remu. Kuitenkin puhtaaseen koirametsästykseen siirryttiin kun Tiusasen Matin Bella ja Halttusen Oton Kumu olivat voimissaan. Kymmenissä on se hirvien määrä mitä noille harmaille norjan hirvikoirille kaadettiin. Nykyään jahti tapahtuu täysin koirien avulla ja kenneltoiminta on muutenkin seuran toiminnassa tärkeässä asemassa. Kokeita järjestetään itse ja maastoja sekä oppaita löytyy kaikkiin koirakokeisiin lähiympäristössä.

Aktiivisin toiminta pyörii hirvien ja koirien ympärillä. Pienriistan metsästys on kuitenkin jatkunut samalla ja sielläkin metsästäjät saavat nauttia harrastuksestaan hyvissä puitteissa. Nykyinen vajaan 5000 ha:n tarjoaa tilaa kaikille ja eräänlainen YYA-sopimus Tehtaan Metsästysseuran kanssa antaa mahdollisuuden kasvattaa metsästysaluetta 6000 ha:iin saakka.

RMS ja TMS ovat sopineet että ne myyvät vieraskortteja toisilleen ja näin saadaan laaja yhtenäinen metsästysalue niille jotka sellaista kaipaavat. Ajokoiramiehille tämä antaa liikkumisen vapautta.

Tällä hetkellä seurassa on n.80 jäsentä ja hirviporukassa heistä n. 15

Hirviluvat ovat vakiintuneet 15-20 pään paikkeille.

Kanalintukannat seuraavat valtakunnan kehitystä ja ovat heikohkot. Jänis ja pienpetokannat ovat varsin runsaat. Varsinkin pienpetojen jahtaamiseen olisi syytä keskittyä lähivuosina.-otto-